Korona-ajan yksinäisyydestä
Koronaviruspandemia on tuonut esille ihmisten eriarvoisuutta monessa muodossa. Osa ihmisistä on menettänyt työnsä ja siten elantonsa sen seurauksena. Toinen osa ihmisistä käy töissä, mutta joutuu tekemään näin oman hyvinvointinsa kustannuksella, oli se sitten lisääntyneestä koronariskistä, töiden määrän tai vaativuuden kasvusta tai etätöiden aiheuttamasta taakasta johtuvaa. Kunnallisten palveluiden kyky tavoittaa huonovointisia ihmisiä on kärsinyt, ja monet ongelmat, joiden olemassaolosta on ennen pystynyt huomaamaan viitteitä ulkopuolelta käsin, ovat jääneet havaitsematta. Osa ihmisistä asuu muiden ihmisten kanssa samassa taloudessa, ja heistä joillekin omaa aikaa ei ole tarpeeksi, mikä kuormittaa. Sitten on se osa, joka asuu yksin ja kokee tämän vuoksi yksinäisyytensä lisääntyneen. Itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon, ja tätä kokemusta halua avata tässä postauksessani. En halua mitenkään väheksyä toisessa tilanteessa olevien kärsimystä, tarkoitukseni on ainoastaan antaa oma kokemuksen...